Luovuuden Koulu luo uutta opetusmateriaalia yhteistyössä CCE Finland:n ja Tallinnan Yliopiston kanssa. Nämä interaktiiviset sisällöt tarjoavat 10 uniikkia ilmiötä opiskeltavaksi, väiteltäväksi ja kuviteltavaksi opiskelijoille Suomessa, Virossa ja Liettuassa.
Kurkistus uusimpiin sisältöihin on saatavilla samalla kun puhumme! Skrollaa alaspäin saadaksesi lisätietoja teemoista, joita käsittelemme erittäin pian.
Projektia rahoitaa Nordplus Puiteohjelma, jonka loi Pohjoismaiden Ministerineuvosto.
Ilmiöpohjainen oppiminen on erityinen opetustyyli, jossa käytetään oikeaa skenaariota, ajankohtaista ongelmaa tai luonnonilmiötä pohjana oppimiselle. Opiskelijoita ja opettajia kannustetaan ylittämään oppiaineiden rajat sukeltaakseen syvemmälle analysoidessaan tai esittäessään ongelmaa. Tällainen vaatimus rakentaa pohjan laajemmalle koulutukselle ja kannustaa yhdistämään humanististä taiteellista ja matemaattis-tieteellistä ajattelua tulosten saavuttamiseksi. Pääajatus ja liikkeellepaneva voima tämän tyylin takana – uteliaisuus ja loputon tutkimus – palauttaa oppimisen itsenäisyyden takaisin nuorille oppilaille. Täten keskittyminen asetetaan itsenäisyyteen, yhteisöllisyyteen ja modernin teknologian käyttämiselle.
Ennen kaikkea tyyli alkaa laajalla käsittelyllä isommista ilmiöistä kuten Eurooppan Unionin olemassa olosta. Oppilaille esitellään monia instituution puolia: sen historiaa, taloudellisia vaikutuksia, kulttuurillista merkitystä, sääntelypohjaa jne. Kuitenkin tästä eteenpäin oppilaat johtavat keskustelua. He ovat vastuussa esittää kysymyksiä jotka kiinnostavat heitä, tekevät henkilökohtaisia huomioita ja ohjaavat keskustelua tarkempiin ala-aiheisiin tai ongelmiin, jotka kaipaavat heidän mielestään ratkaisemista. Esimerkiksi opiskelijat voivat valita miettiä maahanmuutto lainsäädäntöä tai tutkia Ison-Britannian kanssa tehtyä kauppasopimusta. Kokonaisvaltainen lähtökohta, joka tällä tyylillä on ei opeta lapsille vain kuinka huomioida ja arvioida eri näkökulmia, kuinka arvioida tiedon paikkansa pitävyyttä vaan myös korostaa sosiaalisten taitojen ja ryhmän muodostamisen tärkeyttä. Ilmiöpohjainen oppiminen kontekstualisoi koulun opetussuunnitelman ja tuo opiskeltavan teorin käytäntöön. Opiskelijoiden odotetaan valmistelevan yksi tai kaksi projektia vuosittain (riippuen luokka-asteesta), joka heidän tulee esitellä ja tarjota päätelmänsä lukukauden lopusssa. Vastaavasti myös opettajan rooli muuttuu: opettaja ei ole enää tiedon tarjoaja, vaan pikemminkin tukee tiedon itsenäistä hankintaa.
Idea ilmiöpohjaisesta oppimisesat lähti vuonna 2016 Suomen opetusliikkeestä. Sen jälkeen se on noussut yhdeksi maata mullistavaksi käytännöksi opetuksessa. Joka tapauksessa tällä käytännöllä on juuret sosiokulttuurisessa oppimisessa ja rakentavissa opimmisteorioissa, jotka esittävät idean että paras tapa kerryttää tietoa on oppijan omat kokemusta. Huolimatta tästä, on kuitenkin tärkeää että tämä tyyli otetaan osaksi olemassa olevaa opetussuunnitelmaa, eikä korvata sitä tällä, 7-16 vuotiaiden lasten osalta.
Ilmiöpohjaisen oppimisen hyödyntämisen edut opetuksessa ovat laajat. Ensinnäkin, se avaa oppilaille lukuisia uusia ideoita meidän yhteiskunnasta ja maailmamme tulevaisuudesta. Mikä tärkeämpää, tieto saadaan itse tai aktiivisen osallistumisen kautta – se on todella arvokasta lasten jatkokoulutuksessa ja työuralla.
Ihmisten mielissä on liikaa sotaa ja aggressiota. Loppujen lopuksi tapa, jolla tekoälyolennot tuntevat meitä ja tapa, jolla vastaamme niihin, riippuu suurelta osin mielikuvituksestamme. Rakastuneiden robottien historia on vasta alkamassa.
Kouluaine: Tietotekniikka, matematiikka, psykologia, kirjallisuus, filosofia.
Alkuajoista lähtien ihmisillä on ollut pakkomielle Marsista. Punainen planeetta on sytyttänyt ihmisten mielikuvitusta, se on innoittanut kirjoja, elokuvia, lauluja, vitamiineja, baareja, kauppoja, ravintoloita, suklaata ja videopelejä. Pitkään näytti siltä, että Mars on vaarallinen paikka, jossa asuu ulkomaalaisia, jotka haluavat varastaa joulumme tai ehkä jopa marsilaisia, jotka aikovat hyökätä maapallolle.
Huolimatta siitä, kuinka hauskoilta nämä fantasiat olisivat näyttäneet, emme ole koskaan lakanneet salaa haaveilemasta vierailusta tällä naapuriplaneetalle.
Kouluaine: Astrofysiikka, biologia, kemia, psykologia, kirjallisuus, musiikki.
Heti kun sanotaan musiikki, kuulet instrumentteja tai lauluääniä ja katsot takaisin puhelimeen – selvä, seuraava aihe. Odota, sanoo Universumi. Musiikki on enemmän kuin pophitit tai Vivaldi. Voit löytää sen omalla kielellä, se on osa taikarituaaleja, biologiamme on latautunut sisäisillä rytmeillä. Runous on sen serkku ja taide – sen veli.
Kouluaine: Neurotiede, musiikkiteoria, lääketiede, taide, taloustiede, psykologia, matematiikka, fysiikka.
Elämme ajassa, jossa maastamuutosta on tullut normaali osa jokapäiväistä elämää ja tietämystä. Kuulemme jatkuvasti maastamuuttajoista, jotka ovat maahanmuuttajia ja ovat tietoisia siitä, että kun historiaa katsoo, ihmiset ovat aina muuttaneet.
Paimentolaisuus on saanut monta muotoa. Joten miten näemme kulkuri ilmiön tänä päivänä? Kuka on kulkuri modernin päivän kategorioissa ja modernissa kontekstissa?
Kouluaine: Historia, valtiotiede, genetiikka, etnografia, antropologia.
Kaikki alkaa leikistä, mutta lähes mikään ei pääty siihen. Kuuluisa hollantilainen historioitsija ja filosofi Johann Huizinga toteaa kirjassaan Homo Ludens, että leikkiminen on jokaisen vauraan yhteiskunnan perusta.
Ehkä jos olisimme innokkaampia ottamaan maailman valtavana leikkikenttänä, olisi paljon helpompi voittaa kaikki vaikeudet ja sytyttää luovuutemme. Kuten Isaac Asimov kerran sanoi, jännittävin lause tieteessä ei ole ”heureka” vaan ”hassua…”.
Kouluaine: Biologia, etiikka, taide, sosiologia.
Maailman meripäivänä vuonna 2017 Yhdistyneet kansakunnat sai hakemuksen uuden valtion rekisteröimiseksi. Valtion nimi oli Roskasaaret. Valtion perustajat tarjosivat kansalaisuutta kaikille halukkaille. Todellisuudessa, riippumatta siitä, oletko rekisteröity vai et, nykyään me kaikki olemme tämän valtion kansalaisia, jotka laajentavat sen aluetta jokaisella kauppakeskuskäynnillä.
Kouluaine: Maantiede, historia, biologia, kemia, sosiaalikasvatus.
Viiruse tajumine sõbrana kaasaegse meele jaoks tohutu väljakutse. Oleme harjunud neid ebamugavuste, kaotuste ja surmaga ühele riiulile panema.
Harva teame, et viirused osalevad elumängus, mis mängib peamist rolli erinevate organismide evolutsioonil ja ellujäämisel Maal.
Kouluaine: Tilastot, biologia, lääketiede, taide, talous, valtiotiede.
Väärtuslike esemete kogumine, akumuleerimine ja kuvamine näivad olevat inimese seisundi omadused. Kuigi muuseumide arusaam ja funktsioonid võivad ajas muutuda, ei saa me selle institutsiooni tähtsuses kunagi kahelda.
Kuidas kõlab lootuste ja soovide muuseum? Saatmata armastuskirjade muuseum või mikroskoobi kaudu nähtud tolmu muuseum? Me pole neid veel leidnud, kuid oleme juba aru saanud, et saame ise muuseumi ehitada, niipea kui meil on eetiliselt akumuleeritud kogu, mis vastab pisut suurema vaatajaskonna jaoks olulistele küsimustele.
Kouluaine: Taide, historia, talous ja liike, viestintä, sosiaalinen media.
Ympäristönsuojelujärjestelmä kasvaa pikkuhiljaa. Siinä ehdotetaan, että ensin muutetaan näkökulmaamme. Meidän on lakattava arvioimasta ympäröivää maailmaa ihmisten hyötyjen ja tarpeiden kannalta. Meidän pitäisi lähteä liikkeelle suhteesta, jossa otetaan huomioon kaikkien osapuolten merkitys.
Kouluaine: Maantiede, biologia, kemia, kirjallisuus, laki (kriminologia), alkuperäiskansojen historia.
Valtion voi perustaa jopa yksittäinen henkilö. Jäljelle jäävät kuitenkin kysymykset suhteista kansalaisiin, naapureihin ja ympäristöön. Ihmiset perustavat valtioita rajatakseen itsensä oikeudellisesti ja poliittisesti – tämä tai tuo sopimus sitoo meitä. Valtiot eivät kuitenkaan ole staattisia. Päinvastoin, ne muuttuvat jatkuvasti, ne ovat täynnä ristiriitoja, konflikteja ja jännitteitä.
Valtioissa asuvat epävarmuutemme ja pelkomme, toiveemme ja toivomme. Siksi kriittinen ajattelu on välttämätöntä, jos haluamme niiden pitävän turvassa kaikkein arvokkaimman – valtion kansalaisten vapauden.
Kouluaine: Maantiede, historia, tietojenkäsittelytiede, laki, kansalaiskasvatus, sosiologia, valtiotiede.
Sponsor
© 2024 Kūrybingumo mokykla. Visos teisės saugomos.
